Vilpola, paikka josta unelmoin, on nyt totta

 Tässä on meidän vilpola. Lopultakin valmiina. Tai ainakin lähes. Vuosia se oli betonilattialla varustettu ylimääräisten tavaroiden ( lue roskien) säilytyspaikka, joka nopeasti ohitetiin kun vietiin pyykkiä narulle kodinhoitohuoneesta.

Tänä kesänä sain kauan kaipaamani VILPOLAN. Ihana rauhallisen sievän pesän, jossa voi rauhoittua saunan jälkeen. Terassalaudat maalattiin valkoiseksi. Betoni peitettiin ruskealla paneloinnilla ja pihakalusteet viimeistelivät tilan.

Penkki säilytystilalla on kätevä. Sinne saa käytännössä piilotettua paljon erilaisia tavaroita. Pöytä on itseasiassa lasten puutarhakalusteiden pöytä. Sopi kivasti tilaan. Kukaan ei hoksaa, että pöytä on lastenkaluste, ellei sitä jostain syystä julkisesti toitota ;-)
Räsymätto löytyi lähikaupasta. Koriste-esineet kaapin uumenista.

Näkymä kun istut penkillä. Neilikat kukkivat ja tiffanyulkolamppu, odottaa pimeneviä iltoja.  Kyllä on niin ihana erilainen tunnelma kuin ennen remonttia. Tähän olisi sopinut hienosti mukaan ennen ja jälkeen kuvat.
Kuistin pöydällä sinisessä kulhossa on kiviä. Sain ne äitienpäivälahjaksi tyttäreltäni kun hän oli 3 vuotta. Oli itse maalaillut kiviin värejä ja paketoinutkin ne itse. Oli niin liikuttavaa saada toistakymmentä pakettia. Pikkukivi jokaisessa. Rakkaudella annettu lahja.