Nojatuolistani en luovu

Niin sitä voi kiintyä omiin nojatuoleihinsa kuten Archie Bunker aikanaan. Etsin kyllä jo uusia, kiersin kiertämästä päästyäni liikkeitä ja järkevällä hintatasolla ei löytynyt mitään hyvää. En minä muuten niitä uusia etsinyt, mutta kuvittelin tuolien olevan jo ihan loppuunkäytetyt, koska ne olivat niin likaiset.

Kaupoissa ei vain löytynyt mitään näin sievää. Ei siis mitään mikä olisi ollut likimainkaan minusta yhtä sievää kuin nykyiset aikoinaan Iskusta ostetut Ritz tuolini. Onneksi tuli siivousyrittäjän kanssa puhetta mahdollisuudesta pestä tuolit.
Kaikki lika on nyt poissa. Tuolit ovat putipuhtaat, Näitä ei tarvitse vaihtaa yhtään mihinkään. Säästin varmaan samalla lähes tuhat euroa.

Näillä mennään nyt vielä seuraavat vuosikymmenet. Voin kuvitella silmissäni tilanteen, kun lapsetkin ovat lentäneet pesästä, niin näissä Ritzeissä me Kullan kanssa katsellaan telkkarista uutisia ja pidetään villasukilla vuoratut koipemme mukavasti levossa rahin päällä.